Käyttäjätunnus

Salasana


Tilaus- ja käyttöehdot
Tilaa lisenssi
Rekisteröidy



3T Opetusmultimediat
3T Riskinarvointi
Oikeuden päätökset
Muu materiaali

TS-valtuutettulisenssi
3T Kouluttajalisenssi
3T eOpisto
Asiakaskohtaiset
Monimuoto

3T Lakiseuranta
HSEQ Monitor
3T Kulttuurimittari

» TS-PÄÄLLIKKÖLISENSSI
Lisää työkaluja työsi tueksi!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!

Sairauspoissaolot eivät lisääntyneet merkittävästi ensimmäisenä koronavuonna

8.6.2021

Työterveyslaitoksen, Kevan ja Kelan tutkimus- ja tilastotiedot osoittavat, että ensimmäinen koronavuosi ei näytä merkittävästi lisänneen sairauspoissaoloja, ja Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä väheni vuonna 2020.

Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat kunta-alalla kuitenkin kasvaneet. Työterveyslaitoksen, Kevan ja Kelan tutkijat keskustelevat aiheesta Twitter-chatissa torstaina 10. kesäkuuta.
Tuoreiden Kunta10-tilastojen mukaan vuonna 2020 kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää. Myönteistä on, että verrattuna vuoden takaiseen yhä useampi työntekijä (28 %) ei ollut poissa päivääkään oman sairauden takia. Näiden työntekijöiden osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttiyksikköä.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Sairauspoissaolot olivat huipussaan vuonna 2008, jolloin kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 19,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrät ovat pysyneet keskimäärin 16-17 päivän välissä. Vuonna 2019 määrä oli 16,5 päivää.

Ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa kasvoivat kunta-alalla

Ensimmäinen koronavuosi on kohdellut eri ammattiryhmiä kunta-alalla eri tavoin, ja jo aiemmin havaitut ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat kasvaneet. Esimerkiksi useissa hoitoalan ammattiryhmissä sairauspoissaolot ovat selkeästi lisääntyneet vuonna 2020. Lastentarhanopettajilla, lastenhoitajilla, koulunkäyntiavustajilla, hammashoitajilla, sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla keskimääräisissä poissaolopäivissä oli 1,5-3 päivän kasvu verrattuna vuoteen 2019.

Hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä, ovat edelleen myös keskimääräisten sairauspoissaolojen listakärjessä vuonna 2020: koulunkäyntiavustajat, kodinhoitajat, hoitajat ja lähihoitajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, laitoshuoltajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lastentarhanopettajat olivat poissa keskimäärin 21-29 päivää vuodessa. Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä, tiedottajilla ja opettajilla (keskimäärin 6-8 päivää).

Ammattiryhmien väliset erot korostuvat Kevan kunta-alaa koskevissa sairauspoissaolotiedoissa. Vuonna 2020 kuntien ja kaupunkien terveysalan henkilöstöllä ovat yleistyneet yli 8 päivän mutta myös 1-3 kuukautta kestävät sairauspoissaolokertymät. Erityisesti pisimmät poissaolot lisäävät sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia. Sen sijaan hallinto- ja suunnittelutehtävissä toimivien keskuudessa aikaisempaa harvempi oli pois töistä sairauden vuoksi.

- Koronapandemia on sekä Kunta10-kyselytulosten että näiden sairauspoissaolotilastojen valossa lisännyt työkuormitusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toisaalta koronapandemia on lisännyt poissaoloja tietyissä ammattiryhmissä myös tiukentuneiden ohjeistusten vuoksi: pienessäkään nuhassa ei ole voinut mennä töihin, ja koronatestitulosten odottelu on voinut pidentää lyhyitä poissaoloja. Meidän tilastossamme 1-3 päivän poissaolojaksot ovat vähentyneet ja tätä pidemmät hieman lisääntyneet, kertoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

Yli 50-vuotiaiden sairauspoissaolot laskevat, nuorten työntekijöiden luvut kasvaneet

Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa sairauspoissaolot jatkavat laskua. Huolestuttavaa sen sijaan on, että alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä sairauspoissaolot ovat kasvaneet vuoteen 2019 verrattuna ja heillä on jo enemmän sairauspoissaolopäiviä keskimäärin kuin 30-50-vuotiailla.

- Tulokset antavat aihetta huoleen nuorten työntekijöiden osalta. Toisaalta nuoret usein työskentelevät ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon. On siis vaikeaa erottaa iän ja ammatin vaikutuksia toisistaan. Rohkaisevat tulokset ikääntyvien työntekijöiden osalta antavat aihetta olettaa, että työkyvyn tukitoimet ovat olleet tuloksellisia ja ne on kohdistettu oikein, Jenni Ervasti sanoo.

- Kevan eläketiedot osoittavat, että koronavuonna aikaisempaa harvempi siirtyi eläkkeelle työkyvyttömyyden takia. Myös työtapaturmien määrä väheni vuoden aikana erityisesti hallinnon, suunnittelun ja toimistotyötehtävien aloilla, joilla siirryttiin laajamittaisesti etätyöhön, kertoo tutkimuspäällikkö Laura Pekkarinen Kevasta.

Kelan korvaamien pitkien sairauspoissaolojen määrä väheni
Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä väheni vuonna 2020. Sairauspäivärahaa maksettiin noin 14,5 miljoonalta päivältä, mikä oli noin 5 % vähemmän kuin vuonna 2019. Etuuskuluja kertyi 819 miljoonaa euroa. Joka kolmannen päivärahapäivän perusteena olivat mielenterveyden häiriöt.

Sairauspoissaolojen vähenemisen syynä voivat olla useat koronaepidemiaan liittyvät muutokset, kuten lisääntynyt etätyö, kontaktien väheneminen, työllisyyden muutokset sekä muutokset hoitoon hakeutumisessa ja hoitoon pääsyssä. Myös mielenterveysperusteisten päivärahapäivien pitkään jatkunut kasvu näyttää viime vuonna tyrehtyneen.

- Vaikka esimerkiksi masennukseen perustuvat sairauspäivärahapäivät viime vuonna yleisesti vähenivät, ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivien kasvu jatkui. Koronaepidemian aikana ja jälkeen on edelleen tärkeää seurata ja ehkäistä erityisesti mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja, sanoo tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren Kelasta.

(Työterveyslaitos)

 


< Edellinen | Seuraava >

<< Takaisin

Kommentoi uutista

Ladataan kommentteja, hetki...


Työsuojeluvaltuutettu.fi - Apua vastuulliseen ja tärkeään tehtävääsi