Käyttäjätunnus

Salasana


Tilaus- ja käyttöehdot
Tilaa lisenssi
Rekisteröidy



3T Opetusmultimediat
3T Riskinarvointi
Oikeuden päätökset
Muu materiaali

TS-valtuutettulisenssi
3T Kouluttajalisenssi
3T eOpisto
Asiakaskohtaiset
Monimuoto

3T Lakiseuranta
HSEQ Monitor
3T Kulttuurimittari

» TS-PÄÄLLIKKÖLISENSSI
Lisää työkaluja työsi tueksi!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!

Yhä useampi sairaanhoitaja ottaa influenssarokotuksen

Uusi laki kiristää henkilöstön rokotusvaatimuksia maaliskuun alusta

Helsinki 6.2.2018

Yhä isompi osa sairaanhoitohenkilökunnasta ottaa influenssarokotuksen. STT:n keräämät tiedot osoittavat, että sairaanhoitopiireissä henkilöstön rokotuskattavuus on noussut kauttaaltaan viime vuosien aikana.

Viisi vuotta sitten esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiirissä vain kolmannes työntekijöistä otti kausi-influenssarokotuksen. Nyt vastaava luku on yli 70 prosenttia.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä Siun sotessa alle puolet erikoissairaanhoidon lääkäreistä ja kymmenesosa hoitajista oli ottanut influenssarokotteen viisi vuotta sitten, kun taas viime influenssakautena vastaavat prosenttiluvut ovat reilut 90 ja 80 prosenttia. Viime vuonna koko henkilöstöstä vajaa 64 prosenttia oli rokotettu kausi-influenssaa vastaan, kun nyt osuus on reilut 80 prosenttia.

Vastaava kehitys toistuu muissakin sairaanhoitopiireissä. Influenssarokotusten merkitykseen potilasturvallisuuden parantamisessa on havahduttu jo ennen kuin lainsäätäjät ovat tarttuneet asiaan.

Maaliskuun alusta myös laki vaatii, että sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstön tulee olla aiempaa kattavammin rokotettu muun muassa kausi-influenssaa vastaan.

Uusi tartuntatautilaki määrää, että tiloissa, joissa on riskiryhmiin kuuluvia, saa vain erityistapauksissa käyttää työntekijöitä, joilla on puutteellinen rokotesuoja.

Suunenäsuojuspakko kannustaa ottamaan rokotteen

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo, että periaatteena heillä on, että säännöllisesti potilastyössä olevilla on maaliskuun alusta alkaen oltava rokotussuoja. Sen puuttumiselle täytyy olla pätevä syy, kuten merkittävä rokoteallergia.

– Sairaanhoitopiirimme ohje siitä, että henkilön, joka ei ole ottanut influenssarokotusta, tulee käyttää suunenäsuojusta potilaan lähihoidossa, on jonkin verran voinut lisätä rokotusmyöntyvyyttä, Rintala toteaa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden henkilökunnasta influenssarokotteen oli ottanut vielä neljä vuotta sitten vain alle kolmannes. Nyt näin on tehnyt jo yli 70 prosenttia. Teho-osastoilla, hematologisilla osastoilla ja syöpäosastoilla kattavuus on yli 90 prosenttia.

– On myös yksiköitä, joissa kattavuus on perinteisesti ollut hyvin korkea, 100 prosenttia. Lasten- ja nuortenklinikka on tästä hyvä esimerkki, Rintala sanoo.

Toimivaa järjestelmää yritetty vuosia

Kymenlaakson sairaanhoitopiirin Carean infektioylilääkäri Risto Pietikäinen toteaa, että hänen sairaanhoitopiiristään on vain niukasti tietoa saatavilla. Ongelmana on, että Carealta puuttuu sekä tietokoneohjelma rokotuskattavuuden seuraamiseen että sovellus ePiikki, joka on käytössä monessa muussa sairaanhoitopiirissä. ePiikki antaa reaaliaikaisen tiedon siitä, kuinka monta työntekijää on rokotettu, ilman että rokotettujen henkilötietoja paljastetaan.
– Olen vuosia yrittänyt saada meillekin jotain toimivaa järjestelmää siinä onnistumatta, Pietikäinen sanoo.

Pietikäinen arvioi, että rokotuskattavuus koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon piirissä on tällä hetkellä noin 60 prosenttia.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ePiikki-sovellus on käytössä. Sen avulla kuka tahansa voi tarkistaa sairaanhoitopiirin rokotuskattavuuden. Koko henkilökunnasta tällä hetkellä 83 prosenttia on ottanut influenssarokotuksen. Infektiosairauksien ylilääkäri Jaana Leppäaho-Lakka sanoo, että sairaalahenkilöstön rokotuskattavuus viime vuonna oli huono, alle 50 prosenttia. Tietoja koko sairaanhoitopiirin tilanteesta aiempina vuosina ei ole.

Tähän mennessä kukaan ei ole keskitetysti seurannut, kuinka kattavasti sosiaali- ja sairaanhoidon henkilökunta on ottanut kausi-influenssarokotuksen. Eri sairaanhoitopiirien tilastot eivät ole olleet vertailukelpoisia.

Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on luonut kaavan, jolla rokotuskattavuudet voidaan laskea niin, että luvut ovat yhteismitallisia. Kaava on käytössä ensi kertaa tällä kaudella, ja tiedot kerätään maaliskuun lopun jälkeen.

(STT)

 

 

Mikä rokotuslaki?

– Maaliskuun alussa voimaan astuva tartuntatautilain 48. pykälä säätelee sosiaali- ja terveysalan työnantajien oikeutta käyttää työntekijöitä, joilla on puutteellinen rokotussuoja.
– Maaliskuusta alkaen samoissa tiloissa riskiryhmiin kuuluvien kanssa työskentelyyn saa käyttää tällaista työntekijää vain erityisestä syystä.
– Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi pula ammattitaitoisesta, suojatusta henkilökunnasta tai tilanne, jossa työntekijän oma terveydentila estää rokotuksen ottamisen.
– Uusi lakipykälä koskee kaikkia työntekijöitä, jotka ovat tekemisissä potilaiden ja asiakkaiden kanssa.
– Pykälällä halutaan suojella potilaita, etenkin riskiryhmiin kuuluvia.
– Riskiryhmiin kuuluvat alle 1-vuotiaat, raskaana olevat, 65 vuotta täyttäneet sekä ihmiset, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt.
– Riskiryhmien parissa työskentelevän tulee olla suojattu tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan ja rokotettu influenssaa vastaan. Imeväisikäisiä hoitavan täytyy olla rokotettu hinkuyskää vastaan.
– Viime kädessä päätös siitä, kattaako pykälä 48 tietyn yksikön, osaston tai tilan, tehdään aina lääketieteellisin perustein.

(STT)



Seuraava >

<< Takaisin

Kommentoi uutista

Ladataan kommentteja, hetki...


Työsuojeluvaltuutettu.fi - Apua vastuulliseen ja tärkeään tehtävääsi